Persoonallisuustesti osa 2

Analysointia, haa ;)

Eli vihdoin saan aikaiseksi, pistetään omia kommentteja.. Tosin en tiedä kuinka samoja on kun ois ollut silloin kun tän testin tein ;)

Olet rauhallinen, luova ja huomaavainen henkilö.

Rauhallisena en osaa itseäni pitää.. Ehkä niin vaikuttaa päällepäin, mutta kun tietää mun pään sisäisen kaaoksen ja sen, ettei siellä rauhaa paljon ole, niin ennemminkin pidän itteäni vähän sählänä ;D Mutta muut pitää mielestäni paikkaansa, vaikka jotenkin tuo luovaksi määrittely pitäis mun mielestä tapahtua muiden puolesta kuin omastaan :D

Saatat usein vaikuttaa ujolta, varautuneelta tai viileältä.

Tästäkin on sinänsä vaikea sanoa mitään kun vaikea tietää miltä päällepäin vaikuttaa.. On tullut kuultua vaikka minkälaisia ensivaikutelmia, mitä siis olen itse muille antanut, jotka erittäin kaukana totuudesta, niin en sano tähänkään mitään :D Tai sanonpas! Tietyissä tilanteissa nuo kaksi ensimmäistä pitää paikkaansa, mutta en tuota kolmatta tunnista itsekseni, mutta en tiedä miltä ulospäin vaikuttaa.

Sinulla on harvinainen kyky omistautua syvästi sekä ihmisille että asioille.

Harvinaisuudesta en tiedä :D Mutta tää pitää liiankin paljon paikkaansa ;D Vähempikin riittäisi joskus ;D Mutta pitää olla se kiinnostus, muuten en kyllä jaksa omistautua yhtään :)

Ihmistyyppisi ohjaa käyttäytymistään vahvoilla sisäisillä arvoilla, eikä niinkään logiikalla tai järkisyillä.

Juu.. ;) Järki hyvinkin kaukana ja välillä ehkä hiukka nolottaa myöhemmin, mutta ei pitkään kun voi olla sinut itsensä kanssa kun on seurannut niitä omia arvojaan..

Jos sinut pakotetaan toimimaan faktojen ja logiikan tasolla, sinusta syntyy vaikutelma toiselta planeetalta tulleesta olennosta.

Joo, siis, ammatti kun on niitten numeroiden parissa, niin ei nyt kuitenkaan, toivottavasti :D Mutta työn ohi varmasti ulottuu tämä väite tässä ;)

Sovellut ammatteihin, joissa voi ihmisten kanssa soveltaa empatiaa ja keskustelua.

Tää itutoiminta nyt ainakin tuntuu sopivan hyvin :) Ja ei tuo tämän hetkinen ala oikeasti ole niin kiinnostava, että sitä tekisin lopun elämääni. Siinä ois hyvä sauma jatkaa ja varma paikka yrittäjänä, mutta oon jo sanonut ei kiitos. Eli ihan mukavaa se on, mutta ei pidemmän päälle ja kun aikaa on rajoitettu määrä, niin sitten tekisin mielummin jotain josta saan itse paljon enemmän..

Kaltaisesi ihmiset ovat usein uskonnollisia, hengellisiä tai filosofisia, ja näkevätkin oman elämänsä matkana tai tehtävänä.

Matkana jona pitää tajuta jotain, en niinkään tehtävänä, mut samaa mieltä.

Järkeilyyn taipuvaiset ihmiset saattavat pitää sinua mystikkona tai haihattelijana.

Tätäkin pitää kysyä vain muilta :D

Ihmistyyppisi elämää leimaa usein puolison, ”sielunkumppanin” etsintä.

Siis tän allekirjoitan aikapitkälti, siis en todellakaan _tyydy_ vaan täytyy olla jotain enemmän ;) Mutta eiköhän se etsintä tosiaan oo päättynyt :D

Etsit kaiken aikaa tasapainoa, koska kaipaat yhtä aikaa rauhaa ja yksityisyyttä, sekä kontaktia toisiin ihmisiin. Tästä syystä sinulla on taipumus vaipua alakuloisuuteen.

Tää on jännä juttu kun kukaan ei tätä välttämättä pitänyt minuna, mutta tää on NIIN mua. NIIN. Ja todellakin, mä taistelen kokoajan sen tasapainoinon kanssa ja kun en osaa siinä tietää mikä on hyväksi niin sitten minusta tulee juurikin alakuloinen! Kaipaan rauhaa ja yksityisyyttä, ihan täysin yksin, sitten kun sitä saan, niin tunnen huonoa omaa tuntoa. Sitten kaipaan tuota kontaktia mutta koen siitäkin huonoa omaa tuntoa välillä, että ahdanko lasten päivät liian täyteen toimintaa tai milloin voin sanoa ei nyt ehdi ja milloin ois kuitenkin ehtinyt ja kaduttaa myöhemmin. Ennen on myös alakulo iskenyt jos en jollain hetkellä ole saanut "ketään" kiinni, siis soittanut esim. kolmelle kaverille jotka eivät ole vastanneet tai ehtineet puhumaan, niin se on pistänyt mielen erittäin matalaksi. Varsinkin jos ois tuntenut tarvetta puhua. Mutta nyt tää perhe pitää huolen siitä, ettei itellä oo aikaa soitella kenellekkään niin ei ehdi tulemaan :D

Viime viikonloppuna juttelin kurssikaverin kanssa syömisistä ja hän kertoi veriryhmän mukaisesta ruokavaliosta jota oli 10 vuoden kasvissyönnin jälkeen alkanut noudattaa. Meillä on sama veriryhmä ja hän kertoi kaikkea siihen liittyvää ja monet pitivät niin paikkaansa, siis esim. maidon lihottava vaikutus meillä (laihdutin Nooan jälkeen vähentämällä maidonjuontia n. 1/5 osaan vanhasta, niin johan tippui 12 kiloa!! Pelkkä herkkujen jättäminen sitä ennen ei ollut tepsinyt) ja kiinnostuin aiheesta. Tänään lueskelin hiukan tuota kirjaa jonka Sallan ansiosta onnistuin lainaamaan (maksoi mun sakot kun olin varaton :D)) ja siellä oli myös veriryhmän mukaisista luonteenpiirteistä jne! Yksi oli O-ryhmän stressin sietämättömyys.. Että esim. merimiehet jotka on O-ryhmää niin eivät saisi olla yli kuukautta merellä kun se stressi aiheuttaa meille jo neurologisia muutoksia ja vaikutuksia jatkuessaan pitkään. Stressi ei iske meihin helposti (ei tod!) mutta kun iskee niin siitä on hidasta palautua! Kaikkea muutakin mielenkiintoista siellä oli, että katsotaan jos seuraavaksi vedän tänne jotain sieltä ;)

Mä oon pikku pikku koululainen!

Laulaa poikani laulavainen.. Television uhri! Tämä siis tunnuslaulu sarjasta Fiksumpi kuin koululainen, hiukan muunneltuna :D

Tänään suusta kajahti ilmoille tuossa tanssin lomassa, että "Heilutan pippelii, heilutan kakkaa myös!" Kröhöm, mistä herra 3 v tälläisiä keksii?? ;)

Pallo toimii!!!

Synnytyspallo! Se toimii muillakin! Haa!!!
Siis mun synnytyspallo ;) Jolla aikaansain kaksi synnytystä alkamaan ;) Sattumaa tai ei.. eli ei :)

Nooaa kun odotin, niin pyysin Kekeä yksi ilta hieromaan.. Sanoi, että kohta. Menin jumppapallolle istumaan ja keikuttelin ja heiluin siinä ja unohduin telkkarin eteen. Kohta alkoi jomottamaan ja tajusin, että olin tuijottanut telkkaria yhden ohjelman verran, eikä miestä näkynyt missään, miesten (tai insinöörien) kohta ei ollutkaan niin kohta kuin kuvittelin. Otti päähän kun olin sillä pallolla sen jomotuksen saanut ihan turhan takia, kun hieroja ei ilmestynytkään.
Selkää sattui tosi pahasti n. 15 minuutin välein. Hetken mietin, että ei kai nää nyt supistuksia oo, ei saa alkaa tähän aikaan synnytys kun haluun nukkua.. Ja päätin ettei ole. Nukkumaan mentiin ja heräsinkin sitten kolmen aikaan kun jomotti tosi pahasti sinne selkään. Tunnin kellotin itse suppareita jotka tuli 5 min välein, kunnes herätin Keken. Oho, eipä tehdäkkään synnytyskertomusta, eli siis enivei, Nooa syntyi siinä ennen neljää iltapäivällä, alle vuorokausi palloilusta ;)

Miilaa kun odotin, niin päätin, että samaa täytyy kokeilla. Lykkäsin ajankohtaa monta kertaa eteenpäin kun aina oli vielä jotain tekemistä ennen lapsen syntymää, mutta eräs ilta sitten paloi pinna teräviin vauvan jalkoihin totaalisesti ja päätin, että perkules, nyt pistetään syntymään. Palloilin siis taas reilut puoli tuntia sinä iltana, varmistin synnytyksen käynnistyksen vielä paistamalla Keken evääksi ostetut croisantit ja syömällä ne ;) Ja niinhän se Miila herätti mut yöllä klo 4 ja syntyi klo 12.

Pakko oli jo alkaa uskomaan, että jotain muutakin tässä on taustalla kuin vain tuuri. Kyselin kätilöiltä ja monet uskoivat sen rentouttavan lihaksia ja auttavan vauvaa laskeutumaan ja jotenkin käynnistämään sen synnytyksen. Toki vaatii, että on valmis syntymään, mutta edesauttamaan tätä kuitenkin ;). No minähän tätä sitten oon markkinoinut puolittain huumorilla Nooan jälkeen, Miilan jälkeen vähän enemmän tosissanikin kaikille kuunteleville odottajille, tai tuskaisille sellaisille ;D Mutta eipä tuntunut kellään sitä synnytystä käynnistävän.. Yhdelle toi pahan olon, toinen meni pallon ostamaan ihan tota varten, pikkasen hävetti itteeni, että oisin saanut toisen rahansa tuhlaamaan ;) No, mitäs ei lainannu.. :D

Mutta nyt!! Siis oikeasti! Se tehos!! Eräs kaverini oli yliajalla ja oltiin aiheesta puhuttu aiemminkin, soiteltiin, että kun ei itsellään ole palloa, niin tulee lainaamaan ton mun pallon. Ysiltä illalla sen haki ja katsoi BBn sen iltaisen jakson pallon päällä. Seuraavana päivänä sain viestin; "Kiitos pallon lainasta, ollaan laitoksella!" ;) Tänään sain sitten lisätietoja ja todellakin, herätys myös samoin klo 4 tiheisiin suppareihin 6 tuntia palloilusta ;) Pieni tyttö sieltä lopulta syntyi :)

Markkinointi jatkukoon ;) Tai en tiiä onkohan se taika vaan tossa mun pallossa...

Niin ne lapset kasvaa..

Snif. Mun ihana pieni iso poikani halusi tänään lastenhuoneeseen nukkumaan. Snif snif snif. Joskus ollaan aikoja sitten puhuttu, että sitten kun on iso ja haluaa sinne mennä nukkumaan, niin voidaan sänky sinne siirtää, mutta siitä on jo aikaa.. Nyt yhtäkkiä Nooa alkoi puhumaan, että haluaa sinne nukkumaan. Kysyin, että uskallatko varmasti, niin JOO. Siellä on patja lattialla Nellin jäljiltä (ja siis ei Nellin jäljiltä ;) vaan meijän jäljiltä, kun ei oo sitä runkopatjaa jaksettu pistää minnekkään Nellin käytön jälkeen) joten ei tarvinnut sentään sänkyä heti alkaa siirtämään, vaan pistettiin Nooa patjalle nukkumaan.. Jos vaikka vielä tulis katumapäälle ja haluisi hipsiä takaisin omaan sänkyyn :)

Ihana rakas pieni poika. Haluaa valot päälle yöksi käytävään, mutta silti uskaltaa mennä ihan yksin nukkumaan omaan huoneeseen. Mutta voih, oikeen sattuu sydämeen päästää toinen vierestä pois. Miten ihmeessä osaan nukkua, kun en voi keskellä yötä herätessäni vilkaista viereen ja nähdä, että toisella on kaikki kunnossa. Tai asetella peittoa uudestaan. Tai käskeä päätä tyynyyn. Ei oo tää äiti vielä valmis tuollaiseen muutokseen, ihanan pojan ollessa pikkasen vajaa kolme vuotta, huoh.

Tutu parantaa...

Täällä me ollaan vietetty koko perhe rokulipäivää.. Siis äitee ja poika puoliksi poissa pelistä sohvalla asuen kuumeen kourissa, loput terveitä mutta meitä passaavia ;) Tai eihän tuo tyttö mitään passaa, tulee vaan välistä kitisemään tissiä ja hakkamaan jollain tavaralla päähän. Mistä tuonkin keksinyt, mutta oikeesti, ihan kamala hakkaamaan, tavaroilla mua ja Nooaa ihan vaan kädellään. Tuijottaa Nooaa silmiin ja lyö ja oottaa aina reaktiota, hmm.. Yksi päivä sain myös aika kovan tällin hampaisiin kun Miila istui mun mahan päällä lukiessani makoillen Nooalle kirjaa.. Kun siis keskittyneenä siihen lukemiseen, niin kännykkä posahti aika kovaa naamatauluun ja pääsi siinä meinaan ihan pari kirosanaakin, saatte sitten syyttää mua äitee kaverit jos levii ;)

Nooalla oli kolmeen asti tänään vaan lämpöä eilisen koko päivän korkean kuumee sijaan, mutta sitten iltapäivällä nous kuume korkeaksi. Kyselin muutamaan otteeseen haluaisko lääkettä auttamaan ja jossain vaiheessa päätti sitä haluta pyllyyn, kunhan sais sen liiman kanssa. Eli siis bepanthenin kanssa :). Ei tykkää kyllä noista pyllylääkkeistä, mutta mielummin ottaa niitä sitä kautta kun suuhunsa pistää. No jonkun ajan kuluttua oli taas tolpillaan ja pyysi mamia, tai oikeestaan tutuu, elikkäs suklaata. Sanoin, että saa hakea keittiöstä (Budabestia taas ;)) ja tuli iloisena syöden takaisin sohvalle. Kohta kysyin, että tuntuuko jo olo paremmalta, johon Nooa, että "Joo, nami paransi minut!" Keneen lie tullut ;).

On tällä äiteellä semmonen paha (?) tapa hemmotella muksut piloille silloin kun ne on kipeitä. Tai Miila nyt ei osakseen semmosta oo vielä kovasti saanut, kun mahottoman terve tyttö tuntuu olevan. Mutta Nooa.. Kolme päivää ollut kuumetta ja joka päivä saanut yhden uuden pienen ja halvan lelun.. Apua ;D Eniten oisin halunnut uuden dvdn antaa, mutta niitä ei nyt ollutkaan halvalla missään.. Kaupasta saa myös (melkein) mitä haluaa, eli tämän taudin yhteydessä se tarkoittaa pullaa, makkaraa (jota pitää grillata) sekä suklaamunaa! Muut ajat oonkin sitten mielestäni tiukkis ;) Tosin saan kovasti kommenttia omalta isältä joka kerta kun jotain uutta lelua täällä näkee.. Eikä täällä oo ees sadasosaa niistä leluista mitä multa ja siskolta aikanaan löytyi, että köh köh vaan sinnepäin ;).

No lelliminen jatkukoon, kun Keke kävi filmtownin vip tiistaissa lainaamassa kaksi leffaa yhden hinnalla, ensimmäinen Röllin sydän, toinen sitten lasten nukkumaan meno ajan jälkeen katsottavaksi, kerrankin sain yksinoikeudella (säälipisteet kovasta flunssasta) valita, joten hömppää, elikkäs Rakastunut Bestman ;) Tälläinen kevyt lasku siis häättömään elämään häätäysien kuukausien jälkeen ;). (Paitsi 2 kk pääst ehkä taas kuvaus). Adios! Leffa alko jo!