Eipä ole aikoihin tänne päivityksiä saanut aikaiseksi.. Ensimmäisenä syytän oman ajan vähyyttä, eli siitä asti kun poika lopetti päikkäreiden nukkumisen, ei ole pokkaa ollut netissä roikkua piipahduksia pitempää.. Toiseksi kun illalla sitä omaa aikaa ois, ei enää aivot taivu tähän hommaan.. Kolmanneksi, jos sitä omaa aikaa on ihmisten aikaan, niin on monia muitakin mielenkiintoisia projekteja joihin haluaa panostaa.. Neljänneksi on ollut vähän matalapainetta mielessä vääristyneiden ajatusmallien ja ahdistusten muodossa, mutta niitä nyt on ryhdytty kognitiivisella toiminta terapialla hoitamaan joten tulevaisuuteen luottavaisin mielin, että kohta se vanha ilo tulee takaisin ja murheet väistyvät :).
Ja miksikäs nyt tähän aikaan pääsen olemaan koneella.. Perheen miesväki on kaupassa hamstraamassa pyhäpäiviksi vatsan täytettä ja tyttönen kipeänä ollut maanantaista asti ja ainoastaan sylissä on tyytyväinen, joten tässä hiukan vinossa ja epäergonomisessa asennossa naputtelen samalla kun neitonen tuijottaa teletappeja, muuhun kun en samalla kykene ;) Paitsi tietenkin selailemaan muiden blogeja, mutta hiljaista päivitysrintamalla, joten...
Katsotaan mitä saan aikaiseksi ;)
lauantai 11. huhtikuuta 2009
lauantai 20. joulukuuta 2008
I'm so good english speaker ;D as you see..
Mä en omista kielipäätä, matikkapää on paljon parempi.. Mielessäni osaan kyllä puhua ihan hyvin tai kun kirjoitan jotain, niin yleensä menee aikalailla kohdilleen, mutta kun tulee yllättäen tilanne jossa pitäis käyttää _oikeasti_ englantia puheessa, niin ei siitä tule kyllä yhtään mitään ;)
Äsken tämä yhdistyi toiseen huippuosaamiseeni.. tai piirteeseeni.. tai johonkin.. Että kun joku ärsyttää ja varsinkin jos oon joutunut sitä jo aikaisemmin nieleskelemään, niin kun joku sen ärsytyksen uudestaan laukaisee, niin sitten siitä ei hyvää seuraa.. Ja yleensä sitten saa nolostua, kun vaikka jos aiemmat päälle tupakoitsijat oiskin olleet v-päitä ja sitten oletan seuraavankin olevan ja alan papattaa kamalasti, niin se onkin joku yliystävällinen pahoittelija ja sitten nolottaa..
No enivei. Tässä siis heti kun lumet tuli ja sitten suli, niin ylläripylläri, koiran kakat on täyttäneet meidän etupihan.. Eikä siinä muuten mitään, mutta parin päivän sisään sitä sai kahteen otteeseen siivota Nooan vaatteista (Keke sai ;D). No, nyt yllätin taas itseteossa jonkun koiran kakattajan jolla ei näyttänyt olevan aikomustakaan siivota jätöksiä, vaikka tuijotinkin pahasti ikkunasta toimitusta seuraten. Koputin sitten ikkunaan ja yritin osoittaa, että kerääs koiras kakat, mutta ei näyttänyt ymmärtävän.. Sitten avasin keittiön ikkunan "kakkasko sun koiras sinne hä?".. "Sorry I don't speak finnish." "Did your dog shit on..öö...hmm.. does your, Kekee, miten mä sanon, did your dog shit, poop, on.. öö.. there?!" "It's not my dog but yes." "You need to... take it off..!" "What?" "Wait, I can give you... bag.... In Finland we have this rule that you have to collect your dog shit if.. öö... Anyway.. My kids have..öö.. (seurasi plöts esitys kuinka naama edellä kieliulkona ja kädet ylhäällä kaatuu maahan) many times so... thanks."
Ja sitten sain taas olla ylpeä itsestäni ;D
Yksi päivä, torstaina itseasiassa, olin menossa aamulla lasten kanssa poliisilaitoksen kautta mummon kammariin, eli siis hirveellä kiireellä ja muutenkin jo parhaalla aamutuulella kun ei aiemmin päässyt liikenteeseen ja mielessä se edellispäivän koiraepisodi.. Sitten muistin, että Siwassa pitää äkkiä käydä. No siinä jonottaessani miniSiwassa kun ei myyjää kuulunut, yritti semmonen parisenkymmentä yläastelaista ohittaa mut (siis sisään tullessaan, ei viitsineet kiertää koko kahden neliön kauppaa karkkihyllylle kun tuosta pääsis suoraan) mutta seisoin pokkana ja sanoin, että "en ihan oikeesti aijo väistää senttiäkään! menkää sieltä mistä pitää, mulla kaks kakaraa vahdittavana ettei ne vedä noita hyllyjä alas, en ihan oikeesti väistä!!" jne muunnoksia useempaan kertaa.. No ehkä puolet kier ja puolet ohitti, johon minä vielä vähän levensin seisoma-asentoani, että varmasti oli mahdollisimman vaikeeta. Niin ihana minä <3. ;D Eikä tää ees nolota vielä ;D
Äsken tämä yhdistyi toiseen huippuosaamiseeni.. tai piirteeseeni.. tai johonkin.. Että kun joku ärsyttää ja varsinkin jos oon joutunut sitä jo aikaisemmin nieleskelemään, niin kun joku sen ärsytyksen uudestaan laukaisee, niin sitten siitä ei hyvää seuraa.. Ja yleensä sitten saa nolostua, kun vaikka jos aiemmat päälle tupakoitsijat oiskin olleet v-päitä ja sitten oletan seuraavankin olevan ja alan papattaa kamalasti, niin se onkin joku yliystävällinen pahoittelija ja sitten nolottaa..
No enivei. Tässä siis heti kun lumet tuli ja sitten suli, niin ylläripylläri, koiran kakat on täyttäneet meidän etupihan.. Eikä siinä muuten mitään, mutta parin päivän sisään sitä sai kahteen otteeseen siivota Nooan vaatteista (Keke sai ;D). No, nyt yllätin taas itseteossa jonkun koiran kakattajan jolla ei näyttänyt olevan aikomustakaan siivota jätöksiä, vaikka tuijotinkin pahasti ikkunasta toimitusta seuraten. Koputin sitten ikkunaan ja yritin osoittaa, että kerääs koiras kakat, mutta ei näyttänyt ymmärtävän.. Sitten avasin keittiön ikkunan "kakkasko sun koiras sinne hä?".. "Sorry I don't speak finnish." "Did your dog shit on..öö...hmm.. does your, Kekee, miten mä sanon, did your dog shit, poop, on.. öö.. there?!" "It's not my dog but yes." "You need to... take it off..!" "What?" "Wait, I can give you... bag.... In Finland we have this rule that you have to collect your dog shit if.. öö... Anyway.. My kids have..öö.. (seurasi plöts esitys kuinka naama edellä kieliulkona ja kädet ylhäällä kaatuu maahan) many times so... thanks."
Ja sitten sain taas olla ylpeä itsestäni ;D
Yksi päivä, torstaina itseasiassa, olin menossa aamulla lasten kanssa poliisilaitoksen kautta mummon kammariin, eli siis hirveellä kiireellä ja muutenkin jo parhaalla aamutuulella kun ei aiemmin päässyt liikenteeseen ja mielessä se edellispäivän koiraepisodi.. Sitten muistin, että Siwassa pitää äkkiä käydä. No siinä jonottaessani miniSiwassa kun ei myyjää kuulunut, yritti semmonen parisenkymmentä yläastelaista ohittaa mut (siis sisään tullessaan, ei viitsineet kiertää koko kahden neliön kauppaa karkkihyllylle kun tuosta pääsis suoraan) mutta seisoin pokkana ja sanoin, että "en ihan oikeesti aijo väistää senttiäkään! menkää sieltä mistä pitää, mulla kaks kakaraa vahdittavana ettei ne vedä noita hyllyjä alas, en ihan oikeesti väistä!!" jne muunnoksia useempaan kertaa.. No ehkä puolet kier ja puolet ohitti, johon minä vielä vähän levensin seisoma-asentoani, että varmasti oli mahdollisimman vaikeeta. Niin ihana minä <3. ;D Eikä tää ees nolota vielä ;D
sunnuntai 7. joulukuuta 2008
Anna hyvän kiertää!
Virpin blogista bongasin anna hyvän kiertää haasteen, jossa 3 ensimmäistä (olin eka ja tällä hetkellä ainoa, kummallista) saa Virpin tuotoksia ja sitten pitää myös itse pistää juttu eteenpäin :) Itse pyysin Virpiltä synttärikakun, kas tässä ;D Kiitos kiitos, herkkua oli ;D
Elikkäs tässä kopsattuna Virpin blogista (laiska minä) ohjeet:
Eli "säännöt" ovat nämä: Hyvä kiertää siis kolmelle ensimmäiselle kommentin laittaneelle. Otan sinuun yhteyttä blogisi kautta. Kun osallistut kierrättämään hyvää, laitathan hyvän kiertämään myös omassa blogissasi! Voit ommella, neuloa, askarrella, helmeillä, virkata, ristipistoilla, leipoa jne. Lahjan saat 12 kuukauden aikana, viimeistään joulukuussa 2009.
Jep. Meitsi lupaa joulun jälkeen joskus toimittaa :D Nyt ei siis millään ehdi heti näiden joulukiireiden keskellä, mutta sitten sen jälkeen.. Vieläkään en tiedä mitä oikein tekisin, mutta jos vaikka
a) lasten kokoon joku huovutettu asuste tai muu pienehkö huovutustyö
b) neuloen / virkaten aikuisten asuste
c) ehdota ite :D
Luulen kyllä, että blogini suuresta (!) lukijakunnasta johtuen, joista vielä valtaosa bloggaajia itse, niin jää osallistuja määrä täälläkin pieneksi :D Mutta katsotaan, voihan tätä sitten levittää kauemmaksikin jos ei kolme bloggaajaa tähän tartu ;)
Joogaamaan!! (Jee, toinen sunnuntai koko syksylukukautena, että klo 16 mulla ei ole jotain sovittua tekemistä ja pääsen sinnekkin!)
Elikkäs tässä kopsattuna Virpin blogista (laiska minä) ohjeet:
Eli "säännöt" ovat nämä: Hyvä kiertää siis kolmelle ensimmäiselle kommentin laittaneelle. Otan sinuun yhteyttä blogisi kautta. Kun osallistut kierrättämään hyvää, laitathan hyvän kiertämään myös omassa blogissasi! Voit ommella, neuloa, askarrella, helmeillä, virkata, ristipistoilla, leipoa jne. Lahjan saat 12 kuukauden aikana, viimeistään joulukuussa 2009.
Jep. Meitsi lupaa joulun jälkeen joskus toimittaa :D Nyt ei siis millään ehdi heti näiden joulukiireiden keskellä, mutta sitten sen jälkeen.. Vieläkään en tiedä mitä oikein tekisin, mutta jos vaikka
a) lasten kokoon joku huovutettu asuste tai muu pienehkö huovutustyö
b) neuloen / virkaten aikuisten asuste
c) ehdota ite :D
Luulen kyllä, että blogini suuresta (!) lukijakunnasta johtuen, joista vielä valtaosa bloggaajia itse, niin jää osallistuja määrä täälläkin pieneksi :D Mutta katsotaan, voihan tätä sitten levittää kauemmaksikin jos ei kolme bloggaajaa tähän tartu ;)
Joogaamaan!! (Jee, toinen sunnuntai koko syksylukukautena, että klo 16 mulla ei ole jotain sovittua tekemistä ja pääsen sinnekkin!)
perjantai 28. marraskuuta 2008
Persoonallisuustesti osa 2
Analysointia, haa ;)
Eli vihdoin saan aikaiseksi, pistetään omia kommentteja.. Tosin en tiedä kuinka samoja on kun ois ollut silloin kun tän testin tein ;)
Olet rauhallinen, luova ja huomaavainen henkilö.
Rauhallisena en osaa itseäni pitää.. Ehkä niin vaikuttaa päällepäin, mutta kun tietää mun pään sisäisen kaaoksen ja sen, ettei siellä rauhaa paljon ole, niin ennemminkin pidän itteäni vähän sählänä ;D Mutta muut pitää mielestäni paikkaansa, vaikka jotenkin tuo luovaksi määrittely pitäis mun mielestä tapahtua muiden puolesta kuin omastaan :D
Saatat usein vaikuttaa ujolta, varautuneelta tai viileältä.
Tästäkin on sinänsä vaikea sanoa mitään kun vaikea tietää miltä päällepäin vaikuttaa.. On tullut kuultua vaikka minkälaisia ensivaikutelmia, mitä siis olen itse muille antanut, jotka erittäin kaukana totuudesta, niin en sano tähänkään mitään :D Tai sanonpas! Tietyissä tilanteissa nuo kaksi ensimmäistä pitää paikkaansa, mutta en tuota kolmatta tunnista itsekseni, mutta en tiedä miltä ulospäin vaikuttaa.
Sinulla on harvinainen kyky omistautua syvästi sekä ihmisille että asioille.
Harvinaisuudesta en tiedä :D Mutta tää pitää liiankin paljon paikkaansa ;D Vähempikin riittäisi joskus ;D Mutta pitää olla se kiinnostus, muuten en kyllä jaksa omistautua yhtään :)
Ihmistyyppisi ohjaa käyttäytymistään vahvoilla sisäisillä arvoilla, eikä niinkään logiikalla tai järkisyillä.
Juu.. ;) Järki hyvinkin kaukana ja välillä ehkä hiukka nolottaa myöhemmin, mutta ei pitkään kun voi olla sinut itsensä kanssa kun on seurannut niitä omia arvojaan..
Jos sinut pakotetaan toimimaan faktojen ja logiikan tasolla, sinusta syntyy vaikutelma toiselta planeetalta tulleesta olennosta.
Joo, siis, ammatti kun on niitten numeroiden parissa, niin ei nyt kuitenkaan, toivottavasti :D Mutta työn ohi varmasti ulottuu tämä väite tässä ;)
Sovellut ammatteihin, joissa voi ihmisten kanssa soveltaa empatiaa ja keskustelua.
Tää itutoiminta nyt ainakin tuntuu sopivan hyvin :) Ja ei tuo tämän hetkinen ala oikeasti ole niin kiinnostava, että sitä tekisin lopun elämääni. Siinä ois hyvä sauma jatkaa ja varma paikka yrittäjänä, mutta oon jo sanonut ei kiitos. Eli ihan mukavaa se on, mutta ei pidemmän päälle ja kun aikaa on rajoitettu määrä, niin sitten tekisin mielummin jotain josta saan itse paljon enemmän..
Kaltaisesi ihmiset ovat usein uskonnollisia, hengellisiä tai filosofisia, ja näkevätkin oman elämänsä matkana tai tehtävänä.
Matkana jona pitää tajuta jotain, en niinkään tehtävänä, mut samaa mieltä.
Järkeilyyn taipuvaiset ihmiset saattavat pitää sinua mystikkona tai haihattelijana.
Tätäkin pitää kysyä vain muilta :D
Ihmistyyppisi elämää leimaa usein puolison, ”sielunkumppanin” etsintä.
Siis tän allekirjoitan aikapitkälti, siis en todellakaan _tyydy_ vaan täytyy olla jotain enemmän ;) Mutta eiköhän se etsintä tosiaan oo päättynyt :D
Etsit kaiken aikaa tasapainoa, koska kaipaat yhtä aikaa rauhaa ja yksityisyyttä, sekä kontaktia toisiin ihmisiin. Tästä syystä sinulla on taipumus vaipua alakuloisuuteen.
Tää on jännä juttu kun kukaan ei tätä välttämättä pitänyt minuna, mutta tää on NIIN mua. NIIN. Ja todellakin, mä taistelen kokoajan sen tasapainoinon kanssa ja kun en osaa siinä tietää mikä on hyväksi niin sitten minusta tulee juurikin alakuloinen! Kaipaan rauhaa ja yksityisyyttä, ihan täysin yksin, sitten kun sitä saan, niin tunnen huonoa omaa tuntoa. Sitten kaipaan tuota kontaktia mutta koen siitäkin huonoa omaa tuntoa välillä, että ahdanko lasten päivät liian täyteen toimintaa tai milloin voin sanoa ei nyt ehdi ja milloin ois kuitenkin ehtinyt ja kaduttaa myöhemmin. Ennen on myös alakulo iskenyt jos en jollain hetkellä ole saanut "ketään" kiinni, siis soittanut esim. kolmelle kaverille jotka eivät ole vastanneet tai ehtineet puhumaan, niin se on pistänyt mielen erittäin matalaksi. Varsinkin jos ois tuntenut tarvetta puhua. Mutta nyt tää perhe pitää huolen siitä, ettei itellä oo aikaa soitella kenellekkään niin ei ehdi tulemaan :D
Viime viikonloppuna juttelin kurssikaverin kanssa syömisistä ja hän kertoi veriryhmän mukaisesta ruokavaliosta jota oli 10 vuoden kasvissyönnin jälkeen alkanut noudattaa. Meillä on sama veriryhmä ja hän kertoi kaikkea siihen liittyvää ja monet pitivät niin paikkaansa, siis esim. maidon lihottava vaikutus meillä (laihdutin Nooan jälkeen vähentämällä maidonjuontia n. 1/5 osaan vanhasta, niin johan tippui 12 kiloa!! Pelkkä herkkujen jättäminen sitä ennen ei ollut tepsinyt) ja kiinnostuin aiheesta. Tänään lueskelin hiukan tuota kirjaa jonka Sallan ansiosta onnistuin lainaamaan (maksoi mun sakot kun olin varaton :D)) ja siellä oli myös veriryhmän mukaisista luonteenpiirteistä jne! Yksi oli O-ryhmän stressin sietämättömyys.. Että esim. merimiehet jotka on O-ryhmää niin eivät saisi olla yli kuukautta merellä kun se stressi aiheuttaa meille jo neurologisia muutoksia ja vaikutuksia jatkuessaan pitkään. Stressi ei iske meihin helposti (ei tod!) mutta kun iskee niin siitä on hidasta palautua! Kaikkea muutakin mielenkiintoista siellä oli, että katsotaan jos seuraavaksi vedän tänne jotain sieltä ;)
Eli vihdoin saan aikaiseksi, pistetään omia kommentteja.. Tosin en tiedä kuinka samoja on kun ois ollut silloin kun tän testin tein ;)
Olet rauhallinen, luova ja huomaavainen henkilö.
Rauhallisena en osaa itseäni pitää.. Ehkä niin vaikuttaa päällepäin, mutta kun tietää mun pään sisäisen kaaoksen ja sen, ettei siellä rauhaa paljon ole, niin ennemminkin pidän itteäni vähän sählänä ;D Mutta muut pitää mielestäni paikkaansa, vaikka jotenkin tuo luovaksi määrittely pitäis mun mielestä tapahtua muiden puolesta kuin omastaan :D
Saatat usein vaikuttaa ujolta, varautuneelta tai viileältä.
Tästäkin on sinänsä vaikea sanoa mitään kun vaikea tietää miltä päällepäin vaikuttaa.. On tullut kuultua vaikka minkälaisia ensivaikutelmia, mitä siis olen itse muille antanut, jotka erittäin kaukana totuudesta, niin en sano tähänkään mitään :D Tai sanonpas! Tietyissä tilanteissa nuo kaksi ensimmäistä pitää paikkaansa, mutta en tuota kolmatta tunnista itsekseni, mutta en tiedä miltä ulospäin vaikuttaa.
Sinulla on harvinainen kyky omistautua syvästi sekä ihmisille että asioille.
Harvinaisuudesta en tiedä :D Mutta tää pitää liiankin paljon paikkaansa ;D Vähempikin riittäisi joskus ;D Mutta pitää olla se kiinnostus, muuten en kyllä jaksa omistautua yhtään :)
Ihmistyyppisi ohjaa käyttäytymistään vahvoilla sisäisillä arvoilla, eikä niinkään logiikalla tai järkisyillä.
Juu.. ;) Järki hyvinkin kaukana ja välillä ehkä hiukka nolottaa myöhemmin, mutta ei pitkään kun voi olla sinut itsensä kanssa kun on seurannut niitä omia arvojaan..
Jos sinut pakotetaan toimimaan faktojen ja logiikan tasolla, sinusta syntyy vaikutelma toiselta planeetalta tulleesta olennosta.
Joo, siis, ammatti kun on niitten numeroiden parissa, niin ei nyt kuitenkaan, toivottavasti :D Mutta työn ohi varmasti ulottuu tämä väite tässä ;)
Sovellut ammatteihin, joissa voi ihmisten kanssa soveltaa empatiaa ja keskustelua.
Tää itutoiminta nyt ainakin tuntuu sopivan hyvin :) Ja ei tuo tämän hetkinen ala oikeasti ole niin kiinnostava, että sitä tekisin lopun elämääni. Siinä ois hyvä sauma jatkaa ja varma paikka yrittäjänä, mutta oon jo sanonut ei kiitos. Eli ihan mukavaa se on, mutta ei pidemmän päälle ja kun aikaa on rajoitettu määrä, niin sitten tekisin mielummin jotain josta saan itse paljon enemmän..
Kaltaisesi ihmiset ovat usein uskonnollisia, hengellisiä tai filosofisia, ja näkevätkin oman elämänsä matkana tai tehtävänä.
Matkana jona pitää tajuta jotain, en niinkään tehtävänä, mut samaa mieltä.
Järkeilyyn taipuvaiset ihmiset saattavat pitää sinua mystikkona tai haihattelijana.
Tätäkin pitää kysyä vain muilta :D
Ihmistyyppisi elämää leimaa usein puolison, ”sielunkumppanin” etsintä.
Siis tän allekirjoitan aikapitkälti, siis en todellakaan _tyydy_ vaan täytyy olla jotain enemmän ;) Mutta eiköhän se etsintä tosiaan oo päättynyt :D
Etsit kaiken aikaa tasapainoa, koska kaipaat yhtä aikaa rauhaa ja yksityisyyttä, sekä kontaktia toisiin ihmisiin. Tästä syystä sinulla on taipumus vaipua alakuloisuuteen.
Tää on jännä juttu kun kukaan ei tätä välttämättä pitänyt minuna, mutta tää on NIIN mua. NIIN. Ja todellakin, mä taistelen kokoajan sen tasapainoinon kanssa ja kun en osaa siinä tietää mikä on hyväksi niin sitten minusta tulee juurikin alakuloinen! Kaipaan rauhaa ja yksityisyyttä, ihan täysin yksin, sitten kun sitä saan, niin tunnen huonoa omaa tuntoa. Sitten kaipaan tuota kontaktia mutta koen siitäkin huonoa omaa tuntoa välillä, että ahdanko lasten päivät liian täyteen toimintaa tai milloin voin sanoa ei nyt ehdi ja milloin ois kuitenkin ehtinyt ja kaduttaa myöhemmin. Ennen on myös alakulo iskenyt jos en jollain hetkellä ole saanut "ketään" kiinni, siis soittanut esim. kolmelle kaverille jotka eivät ole vastanneet tai ehtineet puhumaan, niin se on pistänyt mielen erittäin matalaksi. Varsinkin jos ois tuntenut tarvetta puhua. Mutta nyt tää perhe pitää huolen siitä, ettei itellä oo aikaa soitella kenellekkään niin ei ehdi tulemaan :D
Viime viikonloppuna juttelin kurssikaverin kanssa syömisistä ja hän kertoi veriryhmän mukaisesta ruokavaliosta jota oli 10 vuoden kasvissyönnin jälkeen alkanut noudattaa. Meillä on sama veriryhmä ja hän kertoi kaikkea siihen liittyvää ja monet pitivät niin paikkaansa, siis esim. maidon lihottava vaikutus meillä (laihdutin Nooan jälkeen vähentämällä maidonjuontia n. 1/5 osaan vanhasta, niin johan tippui 12 kiloa!! Pelkkä herkkujen jättäminen sitä ennen ei ollut tepsinyt) ja kiinnostuin aiheesta. Tänään lueskelin hiukan tuota kirjaa jonka Sallan ansiosta onnistuin lainaamaan (maksoi mun sakot kun olin varaton :D)) ja siellä oli myös veriryhmän mukaisista luonteenpiirteistä jne! Yksi oli O-ryhmän stressin sietämättömyys.. Että esim. merimiehet jotka on O-ryhmää niin eivät saisi olla yli kuukautta merellä kun se stressi aiheuttaa meille jo neurologisia muutoksia ja vaikutuksia jatkuessaan pitkään. Stressi ei iske meihin helposti (ei tod!) mutta kun iskee niin siitä on hidasta palautua! Kaikkea muutakin mielenkiintoista siellä oli, että katsotaan jos seuraavaksi vedän tänne jotain sieltä ;)
maanantai 24. marraskuuta 2008
Mä oon pikku pikku koululainen!
Laulaa poikani laulavainen.. Television uhri! Tämä siis tunnuslaulu sarjasta Fiksumpi kuin koululainen, hiukan muunneltuna :D
Tänään suusta kajahti ilmoille tuossa tanssin lomassa, että "Heilutan pippelii, heilutan kakkaa myös!" Kröhöm, mistä herra 3 v tälläisiä keksii?? ;)
Tänään suusta kajahti ilmoille tuossa tanssin lomassa, että "Heilutan pippelii, heilutan kakkaa myös!" Kröhöm, mistä herra 3 v tälläisiä keksii?? ;)
Pallo toimii!!!
Synnytyspallo! Se toimii muillakin! Haa!!!
Siis mun synnytyspallo ;) Jolla aikaansain kaksi synnytystä alkamaan ;) Sattumaa tai ei.. eli ei :)
Nooaa kun odotin, niin pyysin Kekeä yksi ilta hieromaan.. Sanoi, että kohta. Menin jumppapallolle istumaan ja keikuttelin ja heiluin siinä ja unohduin telkkarin eteen. Kohta alkoi jomottamaan ja tajusin, että olin tuijottanut telkkaria yhden ohjelman verran, eikä miestä näkynyt missään, miesten (tai insinöörien) kohta ei ollutkaan niin kohta kuin kuvittelin. Otti päähän kun olin sillä pallolla sen jomotuksen saanut ihan turhan takia, kun hieroja ei ilmestynytkään.
Selkää sattui tosi pahasti n. 15 minuutin välein. Hetken mietin, että ei kai nää nyt supistuksia oo, ei saa alkaa tähän aikaan synnytys kun haluun nukkua.. Ja päätin ettei ole. Nukkumaan mentiin ja heräsinkin sitten kolmen aikaan kun jomotti tosi pahasti sinne selkään. Tunnin kellotin itse suppareita jotka tuli 5 min välein, kunnes herätin Keken. Oho, eipä tehdäkkään synnytyskertomusta, eli siis enivei, Nooa syntyi siinä ennen neljää iltapäivällä, alle vuorokausi palloilusta ;)
Miilaa kun odotin, niin päätin, että samaa täytyy kokeilla. Lykkäsin ajankohtaa monta kertaa eteenpäin kun aina oli vielä jotain tekemistä ennen lapsen syntymää, mutta eräs ilta sitten paloi pinna teräviin vauvan jalkoihin totaalisesti ja päätin, että perkules, nyt pistetään syntymään. Palloilin siis taas reilut puoli tuntia sinä iltana, varmistin synnytyksen käynnistyksen vielä paistamalla Keken evääksi ostetut croisantit ja syömällä ne ;) Ja niinhän se Miila herätti mut yöllä klo 4 ja syntyi klo 12.
Pakko oli jo alkaa uskomaan, että jotain muutakin tässä on taustalla kuin vain tuuri. Kyselin kätilöiltä ja monet uskoivat sen rentouttavan lihaksia ja auttavan vauvaa laskeutumaan ja jotenkin käynnistämään sen synnytyksen. Toki vaatii, että on valmis syntymään, mutta edesauttamaan tätä kuitenkin ;). No minähän tätä sitten oon markkinoinut puolittain huumorilla Nooan jälkeen, Miilan jälkeen vähän enemmän tosissanikin kaikille kuunteleville odottajille, tai tuskaisille sellaisille ;D Mutta eipä tuntunut kellään sitä synnytystä käynnistävän.. Yhdelle toi pahan olon, toinen meni pallon ostamaan ihan tota varten, pikkasen hävetti itteeni, että oisin saanut toisen rahansa tuhlaamaan ;) No, mitäs ei lainannu.. :D
Mutta nyt!! Siis oikeasti! Se tehos!! Eräs kaverini oli yliajalla ja oltiin aiheesta puhuttu aiemminkin, soiteltiin, että kun ei itsellään ole palloa, niin tulee lainaamaan ton mun pallon. Ysiltä illalla sen haki ja katsoi BBn sen iltaisen jakson pallon päällä. Seuraavana päivänä sain viestin; "Kiitos pallon lainasta, ollaan laitoksella!" ;) Tänään sain sitten lisätietoja ja todellakin, herätys myös samoin klo 4 tiheisiin suppareihin 6 tuntia palloilusta ;) Pieni tyttö sieltä lopulta syntyi :)
Markkinointi jatkukoon ;) Tai en tiiä onkohan se taika vaan tossa mun pallossa...
Siis mun synnytyspallo ;) Jolla aikaansain kaksi synnytystä alkamaan ;) Sattumaa tai ei.. eli ei :)
Nooaa kun odotin, niin pyysin Kekeä yksi ilta hieromaan.. Sanoi, että kohta. Menin jumppapallolle istumaan ja keikuttelin ja heiluin siinä ja unohduin telkkarin eteen. Kohta alkoi jomottamaan ja tajusin, että olin tuijottanut telkkaria yhden ohjelman verran, eikä miestä näkynyt missään, miesten (tai insinöörien) kohta ei ollutkaan niin kohta kuin kuvittelin. Otti päähän kun olin sillä pallolla sen jomotuksen saanut ihan turhan takia, kun hieroja ei ilmestynytkään.
Selkää sattui tosi pahasti n. 15 minuutin välein. Hetken mietin, että ei kai nää nyt supistuksia oo, ei saa alkaa tähän aikaan synnytys kun haluun nukkua.. Ja päätin ettei ole. Nukkumaan mentiin ja heräsinkin sitten kolmen aikaan kun jomotti tosi pahasti sinne selkään. Tunnin kellotin itse suppareita jotka tuli 5 min välein, kunnes herätin Keken. Oho, eipä tehdäkkään synnytyskertomusta, eli siis enivei, Nooa syntyi siinä ennen neljää iltapäivällä, alle vuorokausi palloilusta ;)
Miilaa kun odotin, niin päätin, että samaa täytyy kokeilla. Lykkäsin ajankohtaa monta kertaa eteenpäin kun aina oli vielä jotain tekemistä ennen lapsen syntymää, mutta eräs ilta sitten paloi pinna teräviin vauvan jalkoihin totaalisesti ja päätin, että perkules, nyt pistetään syntymään. Palloilin siis taas reilut puoli tuntia sinä iltana, varmistin synnytyksen käynnistyksen vielä paistamalla Keken evääksi ostetut croisantit ja syömällä ne ;) Ja niinhän se Miila herätti mut yöllä klo 4 ja syntyi klo 12.
Pakko oli jo alkaa uskomaan, että jotain muutakin tässä on taustalla kuin vain tuuri. Kyselin kätilöiltä ja monet uskoivat sen rentouttavan lihaksia ja auttavan vauvaa laskeutumaan ja jotenkin käynnistämään sen synnytyksen. Toki vaatii, että on valmis syntymään, mutta edesauttamaan tätä kuitenkin ;). No minähän tätä sitten oon markkinoinut puolittain huumorilla Nooan jälkeen, Miilan jälkeen vähän enemmän tosissanikin kaikille kuunteleville odottajille, tai tuskaisille sellaisille ;D Mutta eipä tuntunut kellään sitä synnytystä käynnistävän.. Yhdelle toi pahan olon, toinen meni pallon ostamaan ihan tota varten, pikkasen hävetti itteeni, että oisin saanut toisen rahansa tuhlaamaan ;) No, mitäs ei lainannu.. :D
Mutta nyt!! Siis oikeasti! Se tehos!! Eräs kaverini oli yliajalla ja oltiin aiheesta puhuttu aiemminkin, soiteltiin, että kun ei itsellään ole palloa, niin tulee lainaamaan ton mun pallon. Ysiltä illalla sen haki ja katsoi BBn sen iltaisen jakson pallon päällä. Seuraavana päivänä sain viestin; "Kiitos pallon lainasta, ollaan laitoksella!" ;) Tänään sain sitten lisätietoja ja todellakin, herätys myös samoin klo 4 tiheisiin suppareihin 6 tuntia palloilusta ;) Pieni tyttö sieltä lopulta syntyi :)
Markkinointi jatkukoon ;) Tai en tiiä onkohan se taika vaan tossa mun pallossa...
maanantai 10. marraskuuta 2008
Niin ne lapset kasvaa..
Snif. Mun ihana pieni iso poikani halusi tänään lastenhuoneeseen nukkumaan. Snif snif snif. Joskus ollaan aikoja sitten puhuttu, että sitten kun on iso ja haluaa sinne mennä nukkumaan, niin voidaan sänky sinne siirtää, mutta siitä on jo aikaa.. Nyt yhtäkkiä Nooa alkoi puhumaan, että haluaa sinne nukkumaan. Kysyin, että uskallatko varmasti, niin JOO. Siellä on patja lattialla Nellin jäljiltä (ja siis ei Nellin jäljiltä ;) vaan meijän jäljiltä, kun ei oo sitä runkopatjaa jaksettu pistää minnekkään Nellin käytön jälkeen) joten ei tarvinnut sentään sänkyä heti alkaa siirtämään, vaan pistettiin Nooa patjalle nukkumaan.. Jos vaikka vielä tulis katumapäälle ja haluisi hipsiä takaisin omaan sänkyyn :)
Ihana rakas pieni poika. Haluaa valot päälle yöksi käytävään, mutta silti uskaltaa mennä ihan yksin nukkumaan omaan huoneeseen. Mutta voih, oikeen sattuu sydämeen päästää toinen vierestä pois. Miten ihmeessä osaan nukkua, kun en voi keskellä yötä herätessäni vilkaista viereen ja nähdä, että toisella on kaikki kunnossa. Tai asetella peittoa uudestaan. Tai käskeä päätä tyynyyn. Ei oo tää äiti vielä valmis tuollaiseen muutokseen, ihanan pojan ollessa pikkasen vajaa kolme vuotta, huoh.
Ihana rakas pieni poika. Haluaa valot päälle yöksi käytävään, mutta silti uskaltaa mennä ihan yksin nukkumaan omaan huoneeseen. Mutta voih, oikeen sattuu sydämeen päästää toinen vierestä pois. Miten ihmeessä osaan nukkua, kun en voi keskellä yötä herätessäni vilkaista viereen ja nähdä, että toisella on kaikki kunnossa. Tai asetella peittoa uudestaan. Tai käskeä päätä tyynyyn. Ei oo tää äiti vielä valmis tuollaiseen muutokseen, ihanan pojan ollessa pikkasen vajaa kolme vuotta, huoh.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)